sunnuntai 31. elokuuta 2014

Ajattelumaailmani, eli MoMoMoKe


Jos minun olisi pakko tiivistää koko ajattelumaailmani kahteen sanaan olisi vastaus varmaankin itsensä kehittäminen.

Nuorempana luin runsaasti fantasiakirjoja ja pelasin tietokoneroolipelejä. Niissä kiinnostavaa olivat kasvutarinat. Kuinka risuista noustiin rikkauksiin tai saavutettiin tulenteko-leveli 45 runescapessa, jonka avulla pystyi tekemään virtuaalisen nuotion vaahterahaloista. Jossain vaiheessa hoksasin, että keinotekoisissa maailmoissa kehittymisestä ei juuri hyödy tosielämässä. Ymmärsin, että tosielämä on täynnä aivan vastaavasti kehittymisen mahdollisuuksia ja level uppeja, mutta nämä ovat paljon kiehtovampia ja monilukuisempia, kuin mitä yksikään yksittäinen videopeli pystyy tarjoamaan.

Elämäni perusarvot


Nykyisin omaa elämäntapaani voi hyvin karkeasti verrata tosimaailman elämiseen eräänlaisena roolipelinä. Tästä ei tosin pidä tehdä sellaista johtopäätöstä, että elämän tarkoitus olisi minulle vain peliä tai leikkiä. Pyrin kehittymään erilaisissa taidoissa, joiden valinta ja tekemisjärjestys määräytyy pääosin perusarvojeni kautta. Elämäni perusarvot/päämäärät on viimeiset pari vuotta voinut tiivistää täsmällisimmin muotoon MoMoMoKe, eli motivaatioksi/onnnellisuudeksi, moraaliksi, monipuolisuudeksi ja kehittymiseksi.

Onnellisuus/motivaatio


työpöytäni taustakuva
Onnellisuus tai motivaatio, jota käytän melkein sen synonyymina, on minulle ensisijainen elämänarvo kaikissa elämän tilanteissa. Tämä siksi, että olkoon kyseessä sitten päämäärä menestyksestä rauhalliseen perhe-elämään, ainakin osittain kaikkien näiden halujen takana tuntuu olevan perimmäinen pyrkimys tuntea itsensä onnelliseksi elämässään.

Ymmärrän onnellisuuden pääasiassa itse koetuksi tunteeksi siitä, että nauttii parhaillaan tekemästä asiasta. Minulle onnellisuus on jokaisessa elämän hetkessä kiinni oleva mielentila, ei rahalla tai maineella hankittava perhekoti tai muu unelma.

Mielentilana onnellisuus syntyy pään sisällä, mikään ympäristön asia ei sitä suoraan luo. Tästä syystä siihen voidaan vaikuttaa paljolti riippumatta siitä, mitä pään ulkopuolella tapahtuu. Itsellä tämä havainto on johtanut radikaaliin elämänmissioon. Sen sijaan, että pyrkisin elämässä tekemään asioita, jotka tekisivät minut onnelllisiksi lähestymistapani onnellisuuteen on tehdä asioista itselleni kiinnostavia ja onnellisuutta tuottavia. Olen omasta kokemuksestani huomannut, että riippumatta siitä, onko kyseessä vieraan kielen kieliopin opiskelu tai metsässä ryömiminen intissä, niin mm. meditaatiolla, aktiivisuustason hallinnalla, positiivisella ajattelulla ja tietyillä ajattelutekniikoilla on mahdollista saada mielialaan ihmeitä aikaan.

Moraali


Moraali on minulle onnellisuuden rinnalla ensisijainen arvo elämässä, koska intuitio toisten ihmisten huomioisen välttämättömyydestä on itselleni perustavan vahva. Lisäksi koen, että ihanneyhteiskunnassa kaikki ihmiset olisivat juurikin reiluja toisiaan kohtaan ja että keskeinen tapa vähentää rakoa tähän on ainakin yrittää toimia itse ihanteen mukaisesti.

Moraalin ensisijaisuus ei tarkoita minulle jatkuvaa täydelliseen oppikirjamaiseen moraalisuuteen pyrkimistä ja samaa muilta vaatimista. Moraali on pyrkimystä tehdä parhaansa muiden (moraalin kohteiden) huomioimiseen elämässä kokonaisuutena paikoin filosofisten moraaliteorioiden, paikoin intuition, paikoin omien periaatteiden johdattamana. Joissain tilanteissa moraali on minulle auttamista ja hyvän mielialalla viestimistä muille, joskus työskentelemistä feissarina punaiselle ristille, joskus lihansyönnin vähentämistä, joskus pyrkimystä tuoda ihmisten tietoisuuteen tehokkaampia auttamisen muotoja. Keskeistä moraalissa on tunne että tekee parhaansa ja se, että maailmasta tulisi parempi paikka kauas ja lähelle.

Kehittyminen



Kehittyminen ihmisenä on minulle tärkeä (tosin tavallaan ei ensisijainen) päämäärä elämässä useista syystä. Pyrkimys itseni kehitykseen kietoo minulla yhteen muut päämääräni elämässäni. Kehitys on ratkaisevaa elämän päämäärien saavuttamisessa, olkoon kyseessä onnellisuus tai pyrkimys maailman parantamiseen.

Minua kiinnostaa kehittyminen erityisesti myös sen itsensä vuoksi. Jo siinä, että pystyy tekemään jotain sellaista, mitä ei ennen pystynyt on jotain maagista. Samoin on kiinnostavaa tosimaailman kehityksen usein osin rajaton luonne. Tosimaailmassa taidoissa ei ole yleensä olemassa selkeitä max leveleitä, vaan edessä on vertauskuvallisesti vain hämyinen taivas, joka tuntuu olevan rajaton mutta lopulta tuntuu jäävän rajalliseksi opetteli sitten astrofysiikkaa tai voimistelussa ylöspäin hyppyjä. Lisäksi kehityksessä on kiinnostavaa myös asioiden ja menestyksen saavuttaminen sekä se, että kehitys tuntuu olevan perin hyödyllistä yhteiskunnassa elämisessä. Harva kiistää, etteikö olisi upeaa tulla mestariksi eri elämän osa-alueilla

Kehittyminen tarkoittaa minulle ensisijaisesti itsensä kehittämistä. Se on minulle sitä, että kehittyy sisäisesti taidoissa ja pystyy nyt pysyvästi tekemään asioita, joita ei ennen pystynyt. Auton ajotaidon oppiminen on kehitystä, auton omistaminen tai ostaminen ei (lisäksi ymmärrän kehittymisen usein myös tavoitteiden saavuttamisena). Itseni kehityksen lisäksi ihmiskunnan ja tieteen kehittyminen on kiehtovaa. 

Monipuolisuus 




Monipuolisuus on minulle päämäärä, koska se on tuntunut minusta sekä kiehtovan riskialttiilta, että äärimmäisen vapaalta elämänreitiltä. Mikä olisi elämässä monipuolista elämistä parempi tapa saada käytäntöön iloa onnellisuusajattelun ideasta, että mistä vain voi nauttia? Monipuolisuus on minulle päämäärä osin myös siksi, että se on mahdollistanut minulle vaikeista valinnoista näennäisen kieltäytymisen ja vapauden säilyttämisen. Jos päättää elämässään tehdä kaikkea, kaikki jatkopolut jäävät mahdollisiksi ja vapaiksi kasvuyritystoiminnasta akateemiseen filosofin uraan tai fittness-valmentajaan.

Monipuolisuus tarkoittaa minulle pyrkimystä kehittyä kaikilla elämän osa-alueilla: fyysisesti, henkisesti, sosiaalisesti, yksin, osana kulttuuria. Minua kiinnostaa näin niin mielentilojen hallinta, piirtämään oppiminen, kuin lihaskuntotaidotkin. Painotukseni monipuolisuuteen tarkoittaa myös sitä, että minua kiinnostaa kehittyä erityisen paljon eräänlaisissa perustaidoissa, jotka auttavat myöhemmin muiden taitojen kehittymisessä (transfer). Esimerkiksi kyky opiskella nopeammin tai mielentilan hallinnan taidot auttavat niin filosofian, matematiikan kuin historiantietämyksenkin taidoissa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti