Positiivis-kriittisestä ajattelusta ja blogista

Nykypäivän uutisvirta ja arkipäivät iskevät kasvoihin mieltä maahan työntäviä tiedonsirpaleita. Huonot asiat, kuten Syyrian sota tai epäonnistumiset arkipäivässä tuntuvat kiistatta negatiivisilta. Tämä ei ole perusteltua. Se, että jokin asia on ehkä huono, ei tee siitä negatiivista tai negatiivisen ajattelun arvoista. Positiivinen ajattelu on aina mahdollista, jos näkee tietoista vaivaa. Positiivinen ajattelu on näkökulma taustalla, ei jotain, mikä tekisi asioista huonoja tai hyviä tai tuhoaisi aina kriittisen ajattelun. Kriittinen ajattelu ei ole määritelmältään kiistämistä tai tahallaan erimielisyyksien hakua, vaan positiivisuuteen sovitettavissa oleva taito ja suhtautumistapa, jossa pyritään kyseenalaistamaan ja arvioimaan informaatiota. Positiivinen ajattelu taas tekee ajatuksista positiivisia ja ihmiset jostain syystä tykkäävät yleensä myönteisistä ajatuksista, that’s it.

Arkipäivän pikkukämmit, esimerkiksi työhaastatteluissa mokaamiset voivat olla enemmän hyviä tai huonoja, mutta eivät negatiivisia. Melkein kaikissa asioissa on jotain hyvää. Menetetty työhaastattelu saattaa johtaa toisiin kokemuksiin, jotka olisivat muuten jääneet tuntematta. Ehkä uusi kovempi yritys työnhakuun johtaa vielä paremman työpaikan löytämiseen tai vapaa kesäaika auttaa selvittämään, mitä elämässä oikeasti haluaisi tehdä. Toki yleensä työhaastattelun mokaaminen on enemmän huono kuin hyvä juttu. Menetetyn työhaastattelun jälkeenpäin käsittely on kuitenkin ennen kaikkea tarpeellista haasteen, eli virheistä oppimisen perspektiivistä. Ja miksi ihmeessä virheistä oppimisen täytyisi olla negatiivista?

Edes Syyrian sodan kaltaiset asiat eivät ansaitse negatiivista käsittelyä. Se, että asiasta on vaikea löytää hyviä puolia, ei estä asian tulkitsemista positiivisena kiinnostavana haasteena. Lähes kaikkiin asioihin on mahdollista yrittää vaikuttaa: mielenosoituksilla, poliittisella tahdolla tai adresseilla, ellei muuten. Ja jos asiaan vaikuttamisen yrittäminen ei olisi jostain syystä käytännöllistä tai mahdollista, (tosin suhtaudun tähän lähtökohtaisena asenteena hieman nihkeästi) niin lienee aivan turhaa käyttää aikaa niiden negatiiviseen purkamiseen.

Tämä blogi on erään positiivarin, filosofianopiskelijan, itsensä kehittäjän, opiskelutekniikkafanin, paljasjalkatekniikkajuoksijan, moraaliuskovaisen, jokapaikankiinnostujan yms. sisäisen puheen muodostumaa. Pyrin tulevissa kirjoituksissani kirjoittamaan erilaisista omaa ja maailmaa tärisyttävistä ilmiöistä erittäin positiivisesta näkökulmasta. Yritän toisaalta löytää asioista kriittisen realistisesti hyviä ja huonoja puolia. Hyvistä puolista pyrin ottamaan ilon irti ja huonot puolet tulkitsen myönteisiksi ja kiinnostaviksi haasteiksi, joita on mahdollista yrittää ratkaista.  Toisaalta jaan omia kokemuksiani ja tuntemuksiani. Minulle positiivinen kirjoittaminen on mukavaa ja auttaa omassa elämässäni. Toisaalta näen sosiaalisesti, että käyttämäni näkökulma voi olla muillekin antoisa. Alla käsittelen melko lyhyesti mutta melko syvällisesti positiivis-näkökulmaista ajatteluani asioihin.

Positiivinen psykologia ja positiivinen ajattelu haasteineen

Minua kiehtoo positiivinen ajattelu ja pyrkimys aina asioiden näkeminen positiivisesta näkökulmasta, koska olen kokenut sen omassa elämässäni erittäin toimivaksi. Melko itsestäänselvästi tuntuu helppoa olla onnellinen niinä hetkinä, kun mielessä pyörivät positiiviset ajatukset. Toisaalta positiivisen ajattelun hyödyistä näyttää olevan tieteellistä näyttöä. Positiiviseen ajatteluun liittyy paljon epämääräistä self-helpiä ja hurlumhei puhetta. Laajemmin ihmisten hyvinvointia ja persoonallisia vahvuuksia tutkiva psykologian ala positiivinen psykologia on kuitenkin kovaa tiedettä, jota ovat kehittäneet psykologian kovimmat nimet Martin Seligmanista Mihály Csíkszentmihályihin. Kyseisen alan löydöksiä positiivisesta ajattelusta ovat muun muassa terveyshyötyjen kuten pidemmän eliniän, vähentyneen stressin ja vähentyneen masennuksen yhteydet siihen.

Edelleen toki tieteessä on epäselvää, onko jossain määrin ja jossain tilanteissa neutraalimmalla tai negatiivisemmalla ajattelulla omat etunsa ja mikä on tarkka syy-seuraussuhde positiivisen ajattelun ja hyvien seurausten välillä. Toisaalta on epäselvää onko kaikenlainen positiivisuus tai yltiöpositiivisuus välttämättä hyvä asia. Positiivisesta ajattelusta löytyy enemmän tietoa vaikkapa täältä tai terveyshyödyistä tästä. Tieteellisempää ja perusteellisempaa lähestymistapaa positiiviseen psykologiaan hakeva voi tutustua esimerkiksi Handbook of positive psychology teokseen, jota voi lukea ilmaiseksi kaikille saatavilla Helka-tunnuksilla internetin kautta.

Tämä blogi ei tule olemaan positiivisen psykologian tieteellistä referointia, tai menestys ja yksilölähtöistä amerikkalaisesta mentaliteetista ammentavaa self-helpiä. Kirjoitan omiin kokemuksiin ja maailman tapahtumiin liittyvää rennosti innostavaa settiä. Kirjoituksiini mahdollisesti liittyvät ehdotelmat voivat tai voivat olla toimimatta yleisemmällä tasolla. Lähden, mitä itseeni tulee melko voimakkaasti siitä, että sellaiset jutut kuin motivaatio tai se, tunteeko jonkin asian positiiviseksi tai negatiiviseksi ovat melko keinotekoisia ja ihmisen itsensä muunneltavissa (tämä osin siitä syystä, että en halua rajoittaa mieltäni luulemaan, että en voisi tehdä jotain, jonka tekeminen voi olla mahdollista). Se missä määrin edellinen väite pitää todella paikkansa on haastava kysymys (yleisesti yksilölähtöisen ajattelun ongelmat ovat myös oma debattinsa). Se lienee kuitenkin selvää, että mistä tahansa asiasta on mahdollista kirjoittaa positiivisesti, mikä ei toivottavasti jää tulevaisuudessa tekstieni perusteella epäselväksi.

Positiivisen näkökulman haasteet:

Käyttämääni näkökulmaan liittyy kolme isoa haastetta: positiivinen näkökulma voi johtaa huonojen asioiden väistelyyn, unohtamaan asioiden haasteellisuuden tai se voi johtaa ristiriitoihin kriittisen ajattelun näkökulman kanssa. Itse näen, että kaikki nämä haasteet on mahdollista ratkaista riittävissä määrin, etenkin kun ottaa huomioon edellä mainitut positiivisen ajattelun hyödyt.

Huonojen asioiden väistely on melko tavallista, jos pyrkii katsomaan asioita optimistisesti. Omien henkilökohtaisten vaikeuksien unohtaminen ei ole aina huono asia. Koen, että monissa tilanteissa on perusteltua miettiä enemmän hyvin meneviä oman elämän asioita (joita Suomessa oleskellessa (ainakin vielä) riittää), huonommin menevien henkilökohtaisten asioiden sijasta. Toisaalta etenkin mentäessä yhteiskunnallisiin asioihin ja oman henkilökohtaisen elämän ulkopuolelle, väistelyyn liittyy paljon ongelmia. Ihmisen on melko helppo rakentaa itselleen oma kuplansa, ja keskittyä vain niihin näkökulmiin ja asioihin, joihin hän haluaa paneutua. Tällöin hän voi unohtaa esimerkiksi oman maan tai muiden maiden ihmisten tuskan. Näen että positiivinen ajattelun ei tarvitse kuitenkaan kääntyä tähän sen enempää kuin negatiivisen tai neutraalin ajattelun. Itse uskon, että kaikenlaisiin asioihin on mahdollista löytää positiivinen näkökulma, koska asiat on aina vähintään mahdollista tulkita mielenkiintoisiksi ratkaistaviksi haasteiksi. Tätä kautta huonojen, jopa lähes mahdottomien maailman ongelmien käsittely ei ole ongelma. Erityisesti blogissani painotan haastavien aiheiden käsittelyä ja asioiden positiiviseksi kääntämistä.

Asioiden haasteellisuuden unohtaminen, on edellisen ongelman ratkaisuun liittyvä haaste. Tämä koskee niin yhteiskunnallisia ongelmia kuten köyhyyttä kuin myös henkilökohtaisia ongelmia ja pyrkimystä niiden ratkaisuun. Jos kerran kaikenlaisia asioita voi käsitellä positiiviseen sävyyn, eikö riskiksi muodostu se, että positiivinen ajattelu saa kokonaan unohtamaan ongelmien olemassaolon ja asioiden ongelmallisuuden. Onko positiivinen ajattelu kuin Marxin sanoin oopiumia kansalle. Koen että tämäkin haaste on täysin ratkaistavissa. Positiivista ajattelua on hyvää ja huonoa (ja siltä väliltä). Huonossa positiivisessa ajattelussa ongelmat voidaan selitellä parhain päin ja sitten unohtaa. Hyvä positiivinen ajattelu sen sijaan lähtee jonkinlaisesta asioiden haasteellisuuden myöntämisestä ja tästä kumpuavasta voimaannuttamisesta. Positiivisen ajattelun tulee olla sellaista, joka kannustaa yrittämään luottavaisella mielellä haasteiden ratkaisemista unohtamisen tai lamauttamisen sijasta. Jos positiivinen ajattelu onnistuu edellisessä, voi sitä tuskin missään mielessä pitää negatiivista tai neutraalia ajattelua ongelmallisempana lähestymistapana haasteellisiin tilanteisiin. Edelleen juuri näistä argumenteista johtuen pidän välttämättömänä, että blogitekstini tulevat sisältämään jonkin verran (ehkä ärsyttäviäkin) ideoita siitä, mitä yksittäinen ihminen voi yrittää tehdä käsittelemilleni haasteille. Tästä tosin seuraa, että blogiini tulee paikoin ehkä tarpeellista enemmän kantaaottavuutta, mutta menköön : )

Lisäksi iso haaste on yleisesti positiivisen ajattelun mahdollinen ristiriita kriittisen ajattelun kanssa. Tähän liittyi myös ensimmäinen kolmesta haasteestani. Tarkoitan kriittisellä ajattelulla ja kriittisyydellä tässä nyky-yhteiskunnassa arvostettua kykyä ja pyrkimystä kyseenalaistaa ja arvioida informaatiota, sen sijaan että asiat hyväksyttäisiin annettuna. Näyttää siltä, että positiivinen elämänasenne voisi vähentää kriittisyyttä. Edelleen painotan kuitenkin sitä, että mielestäni kriittinen ajattelu ja positiivisuus on mahdollista saattaa yhteen, vaikka tämä ei ehkä olekaan helppoa. Näen, että tämän onnistumisessa keskeistä on kahden edellisen ongelman ratkaisemiseen pyrkiminen. Kriittisen ajattelun kehittämistä voi auttaa myös erilaisiin kriittistä ajattelua korostaviin resursseihin tutustuminen. Kriittistä ajattelua painottava Less Wrong yhteisöblogi tarjoaa esimerkiksi tähän laajasti resursseja.