Arjen kauneus - rutiininomaisista tekemisistä nauttiminen

Elämä on täynnä rutiininomaiselta tuntuvaa puurtamista. Tämä on sellaista tekemistä, joka toistuu uudestaan ja uudestaan suunniilleen samanlaisena ja johon ei ajatella liittyvän mainittavia kehittymisen tai edistymisen mahdollisuuksia. Tällaista tekemistä ovat niin arkiset rutiinit hampaiden pesusta erilaisiin kotitöihin siivoamisesta pyykin pesuun kuin esimerkiksi toistuva kassatyö.

Rutiininomainen tekeminen näyttäytyy usein mitään sanomattomana jopa tylsänä välttämättömänä hommaamisena. Tämä on väärin. Viime kädessä tällaisenkin tekemisen mielenkiintoisuus lähtee omista tulkinnoista tekemiseen ja siitä millaisiksi tulkitsemme mielessämme tekemämme asiat.

1. Rutiininomaisista tekemisistä nauttiminen on suuri lisäilo 

 

Onnellisuus ja elämänilo ovat suurimmalle osalle ihmisistä elämän yksiä keskeisimmistä arvoista, jotka auttavat usein myös motivoivasti muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tätä kautta harva kiistää sitä, että olisi varsin mukavaa kyetä iloitsemaan ja nauttimaan kaikenlaisista rutiininomaisista tekemisistä. On äärimmäisen mukavaa, jos niin tiskien tiskaaminen kuin roskien vieminenkin tuovat arkisuuden sijasta innostavia kokemuksia ja huvipuistossa käyntiin verrattavia hymyn kiertymisiä. Tutkimusten mukaan suomalaiset käyttävät keskimäärin karkeasti noin 3 tuntia päivässä kotitöihin, johon tulee päälle muunlainen toisteinen tekeminen päivässä. Toisin sanoen ainakin yli viidesosa elämämme valveillaoloajasta kuluu tällaisten tekemisten tekemiseen. Tämä on niin paljon, että mielestäni omaan onnellisuuteen tänä aikana kannattaa panostaa. Yhtä tärkeää kuin luoda yksittäisiä unohtumattomia hetkiä, on kyetä laajentamaan omaa hyvää oloaan mahdollisimman suureen osaan elämäänsä.

2. Rutiininomaiset tekemiset eivät ole itsessään typeriä tai kiinnostavia 

Monet ihmiset ovat valmiita haukkumaan yksituumaan monet rutiininomaiset tekemiset B-luokan ajaksi, josta ei voi pitää. Tälle ei ole mitään perusteluja. Ihmisten ajattelulle on tyypillistä etsiä asioiden pysyviä olemuksia sieltäkin missä niitä ei ole. Ei ole olemassa tekemisiä x, joita ihmiset y vihaisivat aina. Se, tykkääkö ihminen y tekemisistä x riippuu aina paljon ihmisestä ja hänen mielentiloistaan. Meillä kaikilla on omakohtaista kokeellista aineistoa, mitä tulee tähän. Varmasti jokainen meistä on nauttinut tiskaamisesta (tai vastaavasta rutiininomaisesta tekemisestä) ollessaan valmiiksi hyvällä tuulella. Varmasti jokaisella meistä on kokemuksia siitä, kuinka aluksi luotaantyöntävän tuntuinen tekeminen alkoikin maistua, kun sitä oli hetken tehnyt.

3. Rutiininomiasesta tekemisestä voi oppia pitämään enemmän ja tähän kannattaa panostaa 

 

Sillä, että arkitekemisistä olisi kiva nauttia tai sillä, että arkitekemisistä sattuu nytkin joskus sattumalta nauttimaan, ei ole mitään väliä, jos omaan tykkäämis ja nauttimiskykyyn ei voi vaikuttaa. Lienee selvää, että tällainen vaikuttaminen on varmasti mahdollista. Kiinnostavampi kysymys on, millä vaivalla ja millä tekniikoilla arkitekemisistä voi tehdää silmiä hivelempiä ja kannattaako tällainen vaivannäkö saavutettuihin tuloksiin nähden.

Oma omiin kokemuksiini, joidenkin toisten kokemuksiin ja tieteellisiin tutkimuksiin perustuva vahva käsitykseni on, että iloa rutiininomaisista tekemisistä voi rutkasti kasvattaa. Sanoisin, että isoja yleisiä tekniikkapalasia, jotka ovat usein tarpeellisia tässä onnistumisessa ovat ainakin: yleisesti Elämänhallintataidot, Positiivinen ajattelu, mindfullness. Toki ihmiset ovat erilaisia ja toisilla toimivat toiset asiat ja toisilla toiset. Alla kuvaan joitain ideoita vielä asiaan.

Ideoita arkitekemisten/toisteisten tekemisten kiinnostavuuden huippuun viemiseen 

 

1. Muuhun keskittyminen samalla

Rutiininomaisista tekemistä voi tehdä kiinnostavampia ja haasteellisempia. Tähän on lukemattomia reittejä. Joissain tekemisissä, jotka ovat hyvin automatisoituneita, on toimivaa kuunnella samanaikaisesti musiikkia tai radio-ohjelmia/podcasteja. Tällöin samaan aikaan voi keskittyä johonkin muuhun ja jopa käyttää aikaansa tehokkaasti (tosin keskittymisen jakamisessa saattaa olla huonoja puolia modernin mindfullness/hetkessä elämis-tutkimuksen perusteella).

2. Tavoitteellisuuden lisääminen

Toisaalta tekemisestä voi tehdä tavoitteellisempaa. Rutiinien ei tarvitse olla aneemista toistuvaa väkerrystä. Ne voivat olla tavoitteellisia haasteita, joita tehdessä voi kokea onnistumisen elämyksiä. Arkisista rutiineista voi tulla kiinnnostavia, jos asettaa niille aikatavoitteita kuten: "Onnistunko siivoamaan hyvällä laadulla huoneen 5 minuutissa tai kykenenkö käymään suihkussa 3 minuutissa." (käytän itse kännykän hälytyksiä tässä tukena) Edelleen jos haluaa viedä vielä pidemmälle tavoitteistamisen aspektia tekemisessään, niin voi asettaa kehitystavoitteita, kuten "tämän kuukauden aikana yritän lyhentää aamutoimiini menevää aikaa 10 minuutilla" Tällöin yhtäkkiä tekemisestä, joka ei merkinnyt mitään, tuleekin ilmiö, jossa voi kehittyä ja tulla ekspertiksi. Yleisesti tavoitteellisen tekemisen tekniikassa on keskeistä se, että kokee tavoitteidensa saavuttamisen palkitsevaksi. Itse pyrin aina vain mielessäni sitouttamaan tavoitteen saavuttamisen tärkeäksi henkiseksi merkkipaaluksi elämässäni (kehittymisessäni). Toisaalta monesti konkreettiset palkinnot, (kuten herkut) voivat olla hyödyllisiä kannustimia.

3. Mindfullness

Ihmiset ovat erilaisia. Monille ajatus arkitoimien ajastamisesta voi tuntua painajaismaiselta innostavan ja aktivoivan sijasta. Arkitoimista voikin tehdä kiinnostavia useita reittejä. Ajankäytön tehostamisen ja tavoitteistamisen sijalla tai ohella voi pyrkiä pääsemään sisään rutiininomaisen tekemisen meditatiivisen kauniiseen maailmaan. Tässä maailmassa arkitekemisiä ei tuomita tylsinä, vaan niistä nautitaan ja riemuitaan, eletään mukana ja tehdään asioita. Tässä maailmassa keskittyminen on suuntautunut vain siihen asiaan mitä parhaillaan tekee olkoon se sitten lian hinkkaaminen pois seinästä tai roskien vienti ulos kevein askelin. Tähän tunnelmaan ja fiilikseen pääseminen vaatii pääsääntöisesti ennen kaikkea sitä, on kyettävä poissulkemaan mielessä pyörivät tekemistä haittaavat ajatukset ja muut virikkeet. Esimerkiksi sosiaalisesta media ja pikaviestikanavien hetkellinen sulkeminen on tähän erittäin tarpeellista.