Ihmisten elämänhallinta on rajattua. Emme saa usein hallittua itseämme olemaan sellaisia, mitä haluaisimme olla. Haluamme liikkua säännöllisesti, haluamme opiskella paljon joka päivä, haluamme olla onnellisia ja silti emme usein hallitse itseämme onnistumaan näissä.
Onneksi elämänhallintaa voi kehittää. Se, kannattaa, koska elämässä voi saavuttaa melkein mitä vain, jos kykenee tekemään säntillisesti töitä tavoitteensa eteen. Tutkimuksissa on havaittu, että olkoon ala mikä tahansa, niin ekspertiksi tuleminen vaatii aina ennen kaikkea pitkäjänteistä työtä. Lahjakkuudesta tuntuu olevan eniten apua ennen kaikkea alkuvaiheen kehitysaskelissa. Edes shakin kaltaisessa älypelissä ei ole havaittavissa voimakasta yhteyttä älykkyysosamäärän (=synnynnäinen lahjakkuus) ja taidon välillä (lähde).
Elämänhallinta on siis taito, jonka avulla asioita saadaan tehtyä ja niitä saadaan tehtyä säännöllisesti ja kunnolla. Tätä kautta voidaan saavuttaa isompia ja pienempiä tavoitteita. Sen kautta ihmiset ovat nousseet läpi aikojen toteuttamaan unelmiaan, olkoon unelmana onnellisuus, presidenttiys, hyväntekeväisyys tai liikemieselämä. Alla kuvaan omaa käsitystäni tärkeimmistä elämänhallinnan taidoista.
Miten kehittää elämänkontrollin taitoja
I. Rutiinit:
Elämä koostuu rutiineista, joiden voima perustuu samanlaisena toistuviin rakenteisiin. Niitä on niin hampaiden pesu, toistuvat säännölliset harrastukset, tapa jolla olemme tottuneet opiskelemaan tai tekemään töitä. Rutiinit ovat elämänhallinnan tukijalat. Kun ne on saanut kerran rakennettua, niin omasta elämästään ja omiin tavoitteisiin johtavia tekemisiä on huomattavasti helpompi tehdä päivästä päivään. Tämä johtuu siitä, että rutiinit automatisoivat omaa tekemistä. Kun ihminen toimii rutiinien mukaan, aikaa ja vaivaa ei kulu päätöksentekoon eri tekemisen vaiheissa. Aamulla ei tarvitse käyttää aikaa sen miettimiseen laittaako ensiksi vaatteet päälle vai peseekö hampaat.
Samalla rutiinien ansiosta on mahdollista välttä harhateille eksymistä. Koska ihminen tekee niiden ansiosta päätöksi tietoisesti ajattelematta, on helppo välttyä vahingollisilta päätöksiltä ja päätöksentekemisen sivuun jättämiseltä. Tällöin ei miettiessä valinnanvaihtoehtoja voi päätyä romahtamaan sohvalle ja lukemaan lehteä päätöksenteon tuskassa tai rynnätä hetkellisen mielihyvän toivossa ahmimaan herkkuja jääkaapille. (Decision fatigue) Lisäksi kuten kirjoitin aiemmassa tekstissäni, rutiinien ei missään mielessä tarvitse olla tylsää toistamista, vaan niistä voi tehdä kiinnostavia haasteita esimerkiksi asettamalla tavoitteita tai keskittymällä tekemään yhtä asiaa kerrallaan hetkessä.
Rutiineissa haastava vaihe on aina niiden luominen (tosin yhtä haastavaa on usein myös haitallisten rutiinien lopettaminen, kuten tupakan poltto). Tässä keskeistä on tehdä tiukasti päätös siitä, millaista rutiinia haluaa noudattaa ja iskostaa päähän kyseisen rutiinin tärkeys oman elämänhallinnan ja kehittymisen kannalta. Kun on motivoitunut tekemään asiaa, niin asiasta on mahdollista muodostaa toistuva rutiini. Keskeistä on myös tehdä rutiinit mahdollisimman näkyväksi omassa elämässä. Rutiinien aloittamisesta voi muistuttaa kännykän hälytyksillä, niiden tekemisistä muistuttamaan voi laittaa lappuja seinille, niiden toteuttamisesta voi puhua jatkuvasti muille ihmisille ja pitää pinnalla tai voi hyödyntää loistavaa Lift-appia/nettisivua. Yhtä kaikki olkoon oma tavoite päivittäin liikunta, tai säännöllinen 4 tunnin opiskelu päivittäin, niin tarkan rutiinin luomalla tästä voi tehdä huomattavasti helpompaa.
II. Periaatteet:
Itse korostan omassa elämänhallinnassani rutiinien ohella periaatteita. Periaatteet ovat valmiiksi muovailtuja itselle kehiteltyjä sääntöjä. Niiden avulla samoin kuin rutiinien avulla on mahdollista automatisoida omaa tekemistään ja vähentää valinnan tuskaa. Esimerkkejä omista periaatteistani ovat mm.
-periaate ottaa aina 5 minuutin puolittaiset nokoset, jos huomaan, että minulla on laiska olo, enkä saa mitään aikaiseksi
-periaate pyrkiä sosiaalisen rohkeuden kehittämisen vuoksi valita sosiaalisesti itseä pelottava vaihtoehto epävarmoissa valintatilanteissa
-periaate pyrkiä ensisijaisesti hyvän mielentilan luontiin tehokkaan tekemisen edellä (hyvästä mielialasta syntyy tehokas tekeminen)
-periaate nousta sängystä heti ylös ja laittaa heti aamu-intervalliajastus päälle (periaatteiden ja rutiinien välinen raja on osin liukuva)
Olen myös kokenut hyödylliseksi kirjata kaikki periaatteeni ylös listoiksi
Periaatteissa on tärkeää, että ne on mietitty etukäteen todella huolella. Tämän ansiosta niiden avulla kykenee elämän tilanteissa tekemään sekä nopeampia, että parempia päätöksiä verrattuna siihen, että asioita miettisi tyhjältä pöydältä. Lisäksi niiden avulla voi välttää kognitiivisia virhepäätelmiä, koska ei ole sidottu lyhyen tähtäimen mielijohteisiin niin tiukasti.
III. Motivaatio:
Mitä ikinä rutiinit tai periaatteet ovat, niin niihin täytyy olla motivoitunut. Motivaatioon voi siihenkin onneksi vaikuttaa muutamilla tekniikoilla. Nämä kaikki tekniikat perustuvat keskeisesti sen ymmärtämiseen, että motivaatio ei ole ensisijaisesti ulkoisten asioiden, kuten sään, toisten ihmisten tai päivän hengen aiheuttamaa. Siis näiden sijasta motivaatio syntyy omassa mielessä ja siten siihen voi vaikuttaa omalla ajattelulla ja toiminnalla.
1. Positiivinen ajattelu
Positiivisen ajattelun ja näkökulman avulla voi löytää syitä nähdä asiat mielenkiintoisina. Sen sijaan, että antaa haastavien asioiden painaa mieltä, voi niitä tarkastella kiinnostavina haasteina, tulevaisuuden onnistumisten mahdollisuuksina. Sen sijaan, että kysyy itseltään, mikä minun on pakko tehdä tänään, voi kysyä: mikä on ensimmäinen pieni asia (välitavoite), jossa voin onnistua tänään. (Lisää tekstissäni: Positiivis-kriittisestä ajattelusta)
2. Oman elämän pohdinta
Omaa ajattelutapaa ja elämänarvoja syvällisesti miettimällä voi vakuuttaa itsensä siitä, että omat rutiinit ja periaatteet ovat arvokkaita, koska ne vievät eteenpäin näitä arvoja (tai jos ei niin, niin omia arvoja tai sitä mitä tekee on syytä muuttaa..) Esimerkiksi minulle se, että käytän illalla puoli tuntia päivän aikana keräämieni onenote - muistiinpanojen järjestelyyn ja käytännön soveltamiseen ei ole taakka. Ennemmin kyseessä on tärkeä rutiini, joka on täysin välttämätön omassa elämäni keskeisimmässä päämäärässä itseni kehittämisessä.
3. Palkitsevuus, onnistumisen kokemukset
Lisäksi rutiineista ja periaatteista voi tehdä motivoivia tekemällä niistä palkitseviä. Palkitsevuus syntyy parhaiten pienistä onnistumisen kokemuksista. Asettamalla välitavoitteita ja vaikkapa palkitsemalla itsensä aina yhden kirjan luvun luettuaan joko mielen sisäisellä sisäisen äänen onnistumisen kokemuksella (jes, pystyin tähän) tai ulkoisella palkinnolla, kuten suklaapalalla (ja samalla itseään mielessään kehuen) voi luoda tärkeää motivaatiota tekemiseen.
Lisäksi: Miksi rutiinit ja elämänhallinta eivät ole elämän ylikontrollointia, vaan lisäävät vapautta
Haluan tehdä vielä lopuksi tärkeän huomion elämänhallintaan. Oman elämäänsä kontrolloiminen haiskahtaa ehkä joskus monille ihmisille jonkinlaiselta pakottavalta toiminnalta vapauttavan sijasta. Se voi tuntua siltä, että siinä kidutetaan itseään tekemään tiettyjä asioita, vaikka ne eivät ole miellyttäviä ja irveellä ja kivulla sitten punnerretaan niistä eteenpäin. Olen vahvasti sitä mieltä, että edellisen ei tarvitse olla totta. Huonossa kontrolloinnissa saatetaan pakottaa itsensä tekemään edellä mainitustu asioita, joihin ei olla sitouduttu riittävästi. Hyvä kontrollointi ei sen sijaan ole vain oman ajankäytön kontrollointia. Hyvässä elämän järjestelmällisyyden ylläpitämisessä hallitaan sekä ajankäyttöä, että motivaatiota, että vireystilaa ja aktivaatiotasoa, että omia todellisia unelmia. Hyvä elämänkontrolli on siis ehkä tiukkaa, mutta tämä ei haittaa, koska ihminen on nauttivan intohimoinen ja motivoitunut tekemään niitä asioita, joita haluaa tehdä. Kontrolli on täten keino, joka auttaa onnellisuuden, menestyksen kuin omien todellisten unelmien saavuttamisessa. Alikontrolloidussa tilassa vastaavasti vaivutaan hyvin helposti tekemään niitä asioita, joita on pakko tehdä tai helpointa tehdä. Siinä ei ole mitään vapaata, jos käyttää koko lomansa sohvalla makoilemiseen ja television katsomiseen ja työ tai opiskeluaikana tekee asioita pääasiassa koska on pakko.
joitain sekalaisia linkkejä elämänhallinta resursseihin:
-Yksi asia, jota en tekstissäni käsitellyt on ideoiden, tulevien tekemisten, kalenterin hallinta ja tekemisen jaksottamisen, siihen liittyen suosittelen gtd-periaatteisiin tutustumista
-Opiskelijoiden tukiverkosto Nyytin sivulla on tietoa ja kursseja elämänhallintataitoihin liittyen (tosin oma näkökulmani menee tätä ehkä pidemmälle kontrollissa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti